maanantai 21. huhtikuuta 2014

Word up, change it all

Be kind. Let people know you care about them. Let the world know how bright
exactly can your smile shine. These three words are so simple but yet the world and
the people in it choose not to let those words take over their minds. Free yourself and let
the love inside you light you and everyone around you up. 

It takes seconds to crush someone's world.
But it also takes seconds to save a life.

Millon viimeks kerroit jollekulle kuinka paljon se oikeesti sulle merkkaa? Millon viimeks halasit sun ystävää ihan vaa hyvän mielen vuoks? Ihmisten mieliin on iskostunu ajatus siitä, et tunteiden näyttäminen on heikkoutta. Uskon ennemminki et kyse on naurunalaseks joutumisen pelosta. Susta ehkä tuntuu mahottomalta tunnustaa ihastukselles tuntees, koska se tekee sut haavottuvaiseks ja alttiiks kivulle. Susta ehkä tuntuu kiusalliselta lohduttaa surevaa kaveria, koska meijän kulttuurissa varsinki surun näyttäminen mielletään tabuks ja heikkouden merkiks. Mut ootko koskaan miettiny, et nää kaikki on tilaisuuksia joissa myös sulla on valta kääntää tilanne ylösalasin? Sillä välin ku oottelet sen ihanan pojan tai tytön vastausta pureskellen sormien-ja varpaankynsiäs irti, anna ittelles taputus olalle ja oo ylpee itestäs et uskalsit avata suus. Sillä välin ku sun kaveri vuodattaa kyyneleitä viiden niagaran putouksen verran, älä pelkää pitää sen kädestä kiinni ja kuiskata rohkasevia sanoja. Maailmasta tulee parempi paikka jokasen rakkaudentunnustuksen ja -osotuksen myötä. 

Ihmisestä ei ikinä myöskään voi nähä päälle päin miten asiat oikeesti on. Saatat luulla, et sun vierustoveri äikäntunnilta on maailma ilosin ihminen, but little did you know se henkilö itkee ittensä uneen iltasin ja piilottelee kehoaan peittäviä arpia. Jokasella meillä on pahoja päiviä jollon tulee tiuskittua ja poljettua jalkaa, mut turhanpäivänen ilkeily on asia erikseen. Mieti, saavutatko oikeesti mitään sillä et kommentoit ilkeesti ohi kulkevan tytön asua tai haukut luokan ujoa poikaa. Sulle nää sanat on vaa kirjaimia pötkössä, mut joilleki ne on viimenen niitti. Ja kukaan meistä tuskin haluaa kenekään henkeä omalle kontolleen, oletan?

"When I die
don't you dare
come to my grave
and tell me that you loved me
because those words were the only thing
I would've needed to stay" 

Maailma on kaunis paikka jos siitä päättää tehdä kauniin. Sulla on mahollisuus luoda ympärilles positiivinen ympäristö. Pienet huomionosotukset tekee ison muutoksen ja voi jopa pelastaa jonkun elämän. Muistan vieläki, kuinka joskus juttelin mun kaveripojan kanssa ja tää tokas ihan ohimennen, ja varmaan aika huomaamattakin, yhen tosi pienen asian mikä kuitenki oli hirveen kaunis. Tää komentti tuli tarpeeseen, koska kävin just sillon läpi rankinta vaihetta mun elämässä ikinä. Se yks pieni lause saatto jopa pelastaa mut, ja vielä ei oo tullu vastaan päivää millon sen muisteleminen ei sais mua hymyilemään.

Kauniit ajatukset jää vaan hiljasiks mietteiks jossei niitä ikinä rohkastu sanomaan ääneen joten haasta ittes ja avaa se suus.
Yks ihanimmista tunteista on se, et huomaat jonkun tulleen iloseks sun ansiosta. Joten seuraavan kerran ku sun kaveris hiukset on nätisti, se vastaa hyvin tunnilla, hymyilee kauniisti tai ihan vaan on oma upee ittensä, älä pelkää sanoo sitä. Positiivinen energia kierrätää itteään, ja kun sä alat kehumaan muita ja avaat silmäs kaikelle maholliselle kauniille, se kaikki tulee bumerangiefektillä takasin sun luo. Ehkei sillä yhellä hymyllä tai kohteliaisuudella saada aikaan maailmanrauhaa tai lopeteta nälänhätää, mut se on jo hemmetin hyvä alku.






sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Women empowering

"I would like to be known as an intelligent woman, a courageous woman,
a loving woman, a woman who teaches by being"
~ Maya Angelou

Aikasemmin kirjottaessani naisten oikeuksista, feminismistä ja tasa-arvosta oon ilmassu itteni aika kärkkäästi. Blogille tyypillisellä tavalla niissä teksteissä on kyllä mun mielipiteet tullu ilmi, mut kirjotustyyli on ollu vähä sellasta raivon-sokaiseman-rintaliivien-polttaja-maailmalle-suuttunut-teinityttö-tekstiä. No, annetaan tälleki uus tilaisuus ja toivotaan että oon kasvanu kirjoittajana ja argumentoijana!

Oon pyöritelly ajatusta tästä postauksesta tosi kauan mielessä, mut en oo oikee kokenu et mulla olis riittäväst materiaalia tai tarpeeks selviä ajatuksiakaa sen kirjottamisee. Nyt kuitenki muutaman tunnin tumblrin ja muun sosiaalisen median selailun jälkee en oo muuta pystyny miettimäänkään. 
Kyllä, naisten asiat on monta kertaa paremmin ku ne oli vaikkapa muutama vuoskymmen taaksepäin, mut meillä on vielä niin monta askelta otettavana tasa-arvoa kohti.  Niin kauan ku raiskauskulttuuri, slut-shaming tai sukupuoleen perustuva syrjintä saa kukkia ja kukoistaa, asiat ei oo hyvin.

Yks isoimmista asioista joka on läsnä naisten elämässä, on pukeutuminen. Vieläkään 2000-luvulla ihmiset ei tunnu ymmärtävän ettei naista voi tuomita pukeutumisen perusteella. Pukeutumistyyli on pukeutumistyyli, ei sen enempää eikä vähempää. Aamulla päälle kietaistut vaatteet ei kerro käyttäjänsä seksuaalisesta suuntautumisesta, seksuaalisesta aktiivisuudesta, arvomaailmasta tai mistään muustakaan. Toki, pukeutuminen on hyvä tapa ilmaista omaa persoonallisuuttaan ja mielipiteitä, mut luuletko oikeesti ja rehellisesti voivas tuomita jonkun pelkän kangaspalan takia?
Pukeuduit sitte minihameeseen ja verkkosukkiksiin, kynähameeseen ja chanelin korkokenkiin tai verkkareihin ja huppariin, kellään ei oo oikeutta päättää sun naiseuden arvoa niiden perusteella. Jokasella naisella on oikeus pukeutua vaatteisiin jossa tuntee itse olonsa mukavaksi. Vaatteit ei oo tae siitä, et nainen olis helppo. Ne ei oo tae siitä, et nainen olis hienosteleva nirppanokka.
Yks asia jota perustellaan ja puollustellaan lähes poikkeuksetta naisten pukeutumisen perusteella, on raiskaukset. Amnestyn teettämän kyselyn mukaan 70% suomalaisista siirtäis vastuun raiskauksesta ainakin osittain uhrille vähintään yhden seuraavien seikkojen takia:
  • nainen pukeutuu ja käyttäytyy seksikkäästi,
  • hän on flirttaillut tai kuherrellut miehen kanssa ennen raiskausta,
  • hänellä tiedetään olleen useita seksipartnereita,
  • hän lähtee vapaaehtoisesti miehen kanssa juhlista tai ravintolasta jommankumman kotiin,
  • hän on humalassa tai huumeiden vaikutuksen alainen,
  • hän ei tee fyysistä vastarintaa tai huuda apua,
  • hän on harrastanut seksiä saman miehen kanssa aikaisemmin tai
  • hän ei kieltäydy selkeästi

Joskus mua suoraan sanoen vituttaa se kuinka tyhmiä ihmiset osaa olla. Raiskaus ei ikinä ole uhrin vika. Raiskaaja raiskaa vaikka uhrilla olis pilkkihaalari päällä. Useita raiskaustapauksia käsitellessä lieventäväksi asianhaaraksi pomppaa esiin just naisen "viettelevä tai paljastava pukeutuminen". Kuten jo edellä mainittu, naisen pukeutuminen on vain ja ainoastaan naisen henkilökohtainen päätös. Baariin puettu mekko ei ole tae seksistä tai mistään siihen liittyvästä. On ihan järkyttävää, miten noin iso osa ihmisistä lähtis syyttämään raiskauksen uhria tapahtuneesta. 

Myöskään se, kuinka paljon seksiä nainen harrastaa tai on harrastamatta, ei pitäis vaikuttaa naisen arvoon mitenkään. Paljon seksiä harrastava mies on ihailtava pelimies, nainen taas huora. Oon kuullu kanssa naisten suusta kuinka naisen pitäis pitää jalkansa ristissä, sillä kuka mies nyt käytetyn auton haluais, jos voi saada tuliterän! Ei, ei ja ei. Naisen "arvo" ei laske vaikka kuinka sitä seksiä harrastaisi. Jos tykkäät yhden illan jutuista, loistavaa, homma toimii sun kohallas! Jos et, loistavaa, homma toimii sun kohallas! Aiheeseen liittyvä sana "huora" on myös menettäny täysin merkityksensä. Kyseistä sanaa käyttävät nykyää molemmat sukupuolet naisten halventamiseen, yleensä täysin ilman "perusteluita". Tää nainen ei hypänny sänkyyn sun kanssa? Ei helvetti mikä likanen huora! Tolla rinnakkaisluokan tytöllä on samanlainen paita ku sulla? Toivottavast se horo palaa helvetin lieskoissa! Naispuolinen julkisuuden henkilö kävi kerran ulkona poikabändin jäsenen kanssa? Se ruma huora ansaitsis kuolla! Ajatelkaa ihan oikeesti vähän millasta sontaa päästätte suustanne. Huora on nimitys (=turha sana jonka ei pitäis ees olla olemassa) naiselle, joka harrastaa seksiä rahaa vastaan. Joten seuraavan kerran ku oot haukkumassa lähikaupan kassaa, opettajaas tai ystävääs kyseisellä sanalla, mieti hetki onkse ihan välttämätön ilmasu.
Valitettavan miesvaltasessa maailmassa naiset on kahlittu tiettyihin muotteihin myös seksuaalisuuden suhteen. Miesvallan alle alistettu nainen on hyväksyttyä, voimakas ja omasta kehostaan määräävä taas ei. Tää johtaa siihen, et määräysvalta omasta koskemattomuudesta ja rajojen ylittämisestä hämärtyy helposti.
Naisella on oikeus sanoa "ei" missä vaiheessa tahansa. Flirttailua ja kuhertelua pidetään usein merkkinä seksiin suostumisesta, mut ihmisellä on oikeus kieltäytyä jatkamasta pidemmälle missä tahansa vaiheessa aktia, eikä siinä oo kellään mitään vastaan mussutettavaa. It's not sex if she says no. It's not sex if she's passed out. Tajuttoman naisen kanssa "seksin harrastaminen" on raiskaus. Aktin jatkaminen naisen sanottua "ei" on raiskaus. 
Raiskaajat valitettavan harvoin kuitenkaan ottaa kieltoa tosissaan, vaan estely ja kieltely koetaan esi- tai roolileikiks, kiusotteluks tai hankalan esittämiseks. Kauheen moni ei ehkä tajua kuinka myönteinen nyky-yhteiskuntaki on raiskauksille, hyvänä esimerkkinä mm. se, kuinka puolet maailmasta viime vuonna jammaili deittiraiskauksesta kertovan Blurred Lines biisin tahtiin. Monet raiskauksen uhreiks joutuneet kertoivat kuulleensa raiskaajaltaan lähes suoraan samoja lauseita kuin kyseisessä kappaleessa. "I know you want it", "You're a good girl", "Do it like it hurt, do it like it hurt, what you don’t like work?" . Järkyttävin näistä oli ehkä "I’ll give you something to tear your ass in two." Usein raiskaajat käyttää edellisten tyylisiä lauseita, ei tarkottaakin kyllä, nainen on oikea nainen vasta kun antaa miehen hoitaa hommansa jne. Raiskauskulttuuri kukoistaa niin kauan, kun tän tyyppisistä asioista tehdään viihdettä. 
Myöski suurin osa raiskauksista langetettavista tuomoista on ihan naurettavia. Suomessa tapahtu viime vuoden alussa tapaus, jossa kolme miestä raiskas nuoren alakouluikäisen tytön. Tuomio? Ehdonalaista kaikille kolmelle, koska tää oli niiden eka raiskaus. Anteeks mitä? Kuinka monta naista tarvii joutua raiskatuks enneku nää miehet joutuu vastuuseen? Mitä "kaksi-yhden-hinnalla" politiikka tääkin on olevinaan? Raiskaus on mun mielestä yks pahimmista ja traumatisoivimmista rikoksista maan päällä, ja se fakta, et uhri joutuu vielä kävelemään kadulla tietäen et raiskaaja on vapaalla jalalla ja päässy pälkähästä, on täysin absurdi. Välillä mua oikeesti suututtaa niin paljo millaset idiottit tätä maata johtaa.

Sukupuoleen kohdistuva syrjintäkään ei oo uus tai tuore juttu, mut valitettavan valloillaan vielä tänäkin päivänä. Muistan joskus yläasteella ku meijän naispuolinen fysiikanopettaja kerto töitä hakiessaan saaneensa pakit vaikka kuinka monesta paikasta pelkästään sen perusteella, "että hän on sen ikäinen että jäisi kuitenkin pian äityislomalle". Nähtävästi naisen arvo työmarkkinoilla laskee ku lehmän häntä kolmenkymmenen ikävuoden ylityttyä, koska tietty, sillonhan jokanen meistä hankkii kakaran ja muuttuu viiskytluvun kotiäidiks! Antakaa mun kaikki kestää. (Huom. Mielestäni myös tämä vaihtoehto on täysin okei, don't get me wrong, jokanen päättää mikä on ittelleen hyvä elämäntapa)

Naisiin kohdistuvat rajotukset ja vaatimukset ei myöskään lopu pukeutumiseen, vaan ne käsittää myös vartalon ja käyttäytymisen. Tästä hyvä esimerkki on tän vuoden alussa kohua herättäny Nash Grierin ja kahden kaverinsa Youtubeen lataama video "What guys look for in girls" . Basically, tää video on kymmenen minuuttia kolmen teini-ikäsen jätkän ranttia siitä, millasia tyttöjen pitäis olla ja millasia ei. Kymmenen minuuttia vaatimuksia ja ehtoja jotka tyttöjen pitää täyttää et pojat pitäis heitä viehtättävinä. Naurettavaa pelleilyä koko video, mut siellä oli muutama varsin hälyttävä kommentti. Ensimmäinen näistä oli poikien kommentointi naisten karvotuksesta. Naisten ylähuulella kasvava pieni peach-fuzz on kuulemma maailman ällöttävin asia, ja käsikarvat on pakko ajaa! Myös hiuksista näillä järjen jättiläisillä on  sanottavaa. Naisen tulisi pitää huolta hiuksistaan ja muistaa vaihdella tyyliään aika ajoin, mm. normaalin suoristuksen sijaan vaikka kihartaa tai letittää hiuksensa. Videolla ei toki unohdettu mainita pukeutumista ja elekieltä. Poikien suusta tulee kirjaimellisesti, kuinka tytön pitää esittää hieman vaikeasti tavoiteltavaa (muttei kuitenkaan liian, sillä silloin poika luulee ettei tyttö ole kiinnostunut) eikä liian helppoa, koska sillon poika ajattelee, että tyttö on huora. Ensin luetellaan sata ja yks luonteenpiirettä jotka tyttöjen tulee täyttää, ja sitte vielä kuvitellaan että voidaan hallita naisen käyttäytymistä ja puketumista? Tää video olis ollu okei, jos otsikko olis ollu "What we look for in girls".  Vaan kun ei ollu. Otsikko viestittää, että tässä videossa summataan yhteen kaikki se mitä kaikki miehet ympäri maailmaa haluavat naisilta. Tietty, kaiken median suhteen on hyvä käyttää omaa harkintakykyä ja miettiä mitä uskoo, mut nää jätkät on kuitenkin hyvännäkösiä nuorukaisia jolla on varmast paljon nuoria työttöfaneja jotka näkee ton  videon. Tollasen vaatimusläjäyksen kuuleminen voi olla hirveen rankkaa nuorille tytöille joita muutenkin ympäröidään jatkuvilla vaatimuksilla ulkonäön ja persoonallisuuden suhteen. 
Nähty on tollasten videoiden lisäks myös mm. Twitterissä trendannu #top10fashiontrendsmenhate, jossa miehet luetteli naisten muotivillityksiä ja trendejä joista he ei satu tykkäämää. Hassua, et muutama mies kuvittelee voivansa muuttaa ja määrätä sen, miten tytöt pukeutuu.
Pukeutuminen on naisen henkilökohtanen asia, eikä sitä harrasteta tai siihen panosteta miesten vuoksi. Kyllä, varmasti löytyy niitäkin naisia jotka jokasta asua valitessaan miettivät mitä naapurin kuuma Kalle siitä ajattelee, mut sekin on täysin fine. Pukeutuminen ja siitä määrääminen on jokasen henkilökohtanen oikeus, eikä sitä tehdä kenekään muun iloks ku ittensä. Ite tykkään pukeutua nätteihin vaatteisiin koska sillon mulla on itsevarma ja kaunis olo, en tee sitä kenkään muun vuoksi. 

Kohta täst postauksest tuleeki romaani, joten alan suosiolla lopettelemaan.
Aikasemmista tällasista postauksista saamani palaute on ollu positiivista, mut siellä on aina ollu muutama ketkä ottaa mun tekstin puhtaana miesvihana, joten selvitetään paria asiaa tähän loppuun. Feminismi ei tarkota miesvihaa, se tarkottaa tasa-arvon kannatusta miesten ja naisten välillä. Puhun postauksissani naisten oikeuksista ja naisiin kohdistuvasta sorrosta koska siitä mulla on kokemusta, mielipiteitä ja sanottavaa. En kannata miehiä alaspolkevaa äärifeminismiä vaan uskon siihen, ettei sukupuolen tulisi vaikuttaa kummankaan - miehen tai naisen -  kohdalla vakavasti otettavuuten, työllistymiskynnykseen, arvostukseen tai muuhunkaan ihmisoikeuteen jonka pitäis olla itsestäänselvyys.

Rakastan olla tyttö. Rakastan sitä, kuinka voin leikitellä vaatteilla, meikeillä tai hiustyyleillä. Tykkään siitä, että voin höpistä ja kikattaa jonninjoutaville asioille mun kavereitten kanssa. Rakastan kuitenkin myös sitä, että mullaki on naisena oikeus vaikuttaa asioihin ja muuttaa asenteita. Rakastan sitä, kuinka vahvoja naisia mulla mun elämässä on, perheessä, kavereissa ja roolimallien muodossa. Yks voimaannuttavimmista tunteista ikinä on tajuta, kuinka sulla on voimaa muuttaa maailmaa ja ihmisiä sun ympärillä. Haluun elää maailmassa, jossa jokasella ihmisellä on oikeus tehdä valintansa kenekään tuomitsematta. Ylistäkää naiseuttanne ja kauneuttanne, sillä teissä on enemmän voimaa ku koskaan voisitte kuvitellakkaan. 
















maanantai 20. tammikuuta 2014

I'm breaking out, not down

I might be young
But I know my mind
I'm sick of being told
What's wrong or right
 
Nykyään on lähestulkoon mahotonta tehä yhtään mitää ja olla tulematta tuomitsetuks. Oli sitte kyse siitä, mitä sä sanoit tai mitä sä teit, joku on koko ajan kertomassa sulle että sä teet tuon ja tän ja kaiken väärin. Muitten mielipiteisiin jää liian helposti koukkuun ja sillon omasta olemisesta tulee pelkkää sokeaa muitten miellyttämistä. Oman identiteetiin, mielipiteitten ja yksinkertaistenkin ajatusten heittely kuuluu kasvuun, mut mikään ei voita sitä tunnetta, ku viimeinki tajuat kuka oot ja mitä sun on tarkotus elämälläs tehä.

I got the right
To make up my mind
Say it loud and clear
 
 
Oman minuuden löytäminen voi lähtee ihan pienistäkin jutuista. Missä sä asut? Mitä musiikkia sä kuuntelet? Minkä maan kansalainen sä oot?
Nää niin mitättömiltä kuullostavat jutut kertoo meistä jo hirveen paljon. Ihminen lähettää jatkuvast huomaamattaan erilaisia signaaleja ympäristöönsä omasta itestään ja mielialastaan, jotka muut kuitenki rekisteröi. Jokanen meistä on kuin mosaiikki, koottu erilaisista, erikokosista ja rikkinäisistä palasista, mut silti me ollaan taidetta. Älä aliarvioi niitä pieniä asioita, mut älä myöskään anna niitten määrittää sua. Sulla on oikeus muokata omaa minuuttas sellaseen muottiin mikä sopii sulle eikä naapurin Maijalle.

Olit sitte selvillä siitä kuka sä oot tai et, sulla ei oo aikaa jäädä jumittamaan paikoilles sen toivossa että yhtäkkiä vaan koet jonkin sortin valaistuksen. Sun ympärillä tapahtuu jatkuvasti uskomattomia ja kauniita asioita, joten älä jää tuijottamaan tyhjää seinää ku voisit tuijottaa tähtitaivasta. Älä jää vellomaan menetyksiis tai sydänsuruihis vaan koska et jaksa nostaa päätäs sieltä rapakosta, sure aikas, opettele taas nauramaan ja nouse jaloilles. Itsesäälissä vellominen ei hyödytä ketään - varsinkaan sua. Vaikka sä et liikkuis minnee, muu maailma jatkaa kulkuaan eikä se jää odottelemaan sua.
 

 I might be young
but I know who I am
So I don't follow like a marching band
 
Sä tiedät ite parhaiten kuka sä oot, etkä sä tarvi ketään muuta kertomaan sitä sulle. Älä anna kenekään muun päättää sun puolesta kuinka sun pitäis pukeutua, puhua, harrastaa tai olla. Tää on sun elämäs eikä kukaan elä sitä sun puolesta, joten vain sulla on oikeus komentaa itteäs ja kertoa muille siitä. Maailma potkii välillä pirun kovaa ja joka ilmansuunasta, mut elämässä on kyse siitä, kuinka kovaa sä jaksat potkia takasin. Pidä siis pääs, työskentele rehdisti ja kunnianhimosesti kohti unelmias (oli se sitte suuri tai pieni, joskus pitää kiivetä kukkulan päälle nähdäkseen vuoren) äläkä ikinä anna periks. Tee töitä onnellisuutes puolesta, koska et tuu koskaan yltämään täyteen kapasiteettiis jos ruoskit itteäs jokasesta virheestäs. Oo rakastava ja ystävällinen, positiivinen energia on puoli unelmaa.
Vaali mielessäs niitä hetkiä ku tunsit olevas onnellisimmillas, sillä niitä tunteita voit muistella jälkikäteen ja ammentaa voimaa tulevaa varten. Ravista harteiltas epäonnistumiset mut muista ottaa niistä opiksi.


 Drop me in the ocean, I'll swim
Put me in with the lions, I'll roar
There's a survivor within
So much stronger than I was before
 
Älä lannistu, elämässä tulee takaiskuja vaikka muille jakaa. Vaikka sun olo olis kuinka toivoton, jossain sussa on vielä voimaa siihen viimiseen iskuun. Ammenna voimaa kaikesta siitä negatiivisesta jota oot koskaan joutunu kohtaamaan, ja laita sua epäilleet ihmiset katumaan sitä päivää ku ne sano ettet pysty johonkin.






 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Unusual perfection

"I don't wanna be afraid, I wanna wake up feeling beautiful, today..."

En oo ihmisiä jotka tekee uudenvuoden lupauksia tai mitään muutakaan sellasia, mut vuodenvaihteessa on silti jotaa hirveen symbolista. Vertauskuvallisesti ottaen sulla on 365 päivää kirjottaa sun elämä kokonaan uusiks. Ja sillä tavalla katottuna maailma ja sen tarjoomat mahollisuudet alkaa näyttää aika uskomattomilta.

Uusvuos ei tietenkää maagisesti tuu korjaamaan kaikkia sun ongelmia. Jossaan vaiheessa sun kuitenki pitää kääntää elämässäs uus sivu, ja mikä olis parempaa uudelle alulle ku uus vuos?

Vaikka vuodenvaihde merkitsis sulle yhtä paljon ku kärpäsenkakka tuulilasissa, silti vois olla hyvä pysähtyä miettimään vähä omaa elämäänsä. Ootko sä onnellinen? Onko sulla rakastettu olo? Ootko tyytyväinen ittees? Tällässiin kysymyksiin kieltävästi vastaamine on jotain, mistä pitäis huolestua. Jos et muista millon viimeks nauroit, kaikki ei oo ok. 
Kaikilla meistä on oikeus rakastaa itteään, olla onnellinen ja nauttia elämästä. Syömishäiriöt, masennus ja itsetuhosuus on jotaan mikä estää tota kaikkea toteutumasta.
Nää asiat on jotain mitkä ei todellakaan tuu katoamaan sormia napsauttamalla mut ees se, että tajuat että sulla on ongelma, on jo yks askel lähemmäs vapautta. 

Näin vuoden alussa on myös hyvä hetki pysähtyä miettimään sitä, mitä sä haluat tulevalta. Onnellisuus on kliseinen toivomus, mut myös todella ajaton. Ala miettimään mikä sut tällä hetkellä tekee onnettomaks, mikä saa sut tuntemaan ittes arvottomaks tai rumaks? Ota tavotteekses päästä eroon niistä tekijöistä jotka näitä tunteita aiheuttaa. Tää on sun elämä, eikä mikään tai kukaan saa pilata sitä.

 Lopeta murhtiminen siitä, ettet oo tarpeeks kaunis, hauska, laiha, tai mitä ikinä. Naiset näkee keskimäärin 300 kuvaa päivässä, jotka kertoo meille miltä meidän pitäis näyttää. Nykyajan yhteiskunta on sairas pesäke, joka tunkeutuu sun mieleen koska sitä ei osata varoa. Sun ei tarvi olla kokoa 0 että olisit kaunis, sun ei tarvi näyttää Victoria's Secretin enkeliltä ollakses rakastettu, sun ei tarvi olla mitään mitä sulle ulkopuolelta syötetään. Sulla ittelläs, ja vaa sulla, on oikeus päättä millanen ihminen sä haluut olla ja miltä sä näytät. Älä anna kenekään muun määrittää sitä sun puolesta. Lopeta ittes kiduttaminen lenkeillä, lopeta ittes näännyttäminen, lopeta peilin edessä seisominen ja vikojen ettiminen. Kerää rohkeutta myöntääkses ongelmas ja kysyäkses apua. Syömishäiriöt, itseinho ja -tuhoisuus vie sulta kaiken sen energian jonka voisit käyttää niin paljon paremmin. Ne äänet sun päässä joita saatat luulla totuuden kertoviks ystäviks on valehtelevia demoneja, jotka imee susta kaiken elämänilon eikä anna mitään vastineeksi. Kukaan meistä ei halua viettää öitään paniikkikohtauksien vallassa tai itkemällä tyynyä märäks.
"New year, new me" saattaa kuullostaa maailman kliseisimmältä asialta, mut siitä voi oikeesti olla apua. Jos tää ei toimi sun tapauksessa, eti tai keksi ittelles oma motto tai quote jonka mukaa voit alkaa elää. 
Sulla on kaikki valta muuttaa oma elämäs, ja vaikka se tuntuu kuinka mahottomalta, tiiän et sussa on riittäväst voimaa siihen. Tästä ei tuu taas yks vuos josta selviät, tästä tulee se vuos jolloin sä alat elää.

"I know I left a life behind, but I'm too relieved to grieve"






 

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Let 'em talk the talk, let's prove what we've got

"Isn't a little bit twisted, how these days losing yourself is almost easier than losing - for example- your keys. Oh, oops there they went down the toilet. How about your Soul? Isn't it something worth of guarding? Oh, I forgot. That little thing inside you, going by the name Soul, has been destroyed. Due to those comments They made, due to the thoughts in your head, due to the scars in your thighs and your wrists. The Soul no longer exist. That Spirit of yours has faided like the sun fades after it's lost it's battle with the moon"





 Jokanen meistä väsyy välillä. Uupumus on vituttava olotila mut se menee ohi. Suurimmalla osalla. Keitä on ne loput, jotka kantaa maailmaa harteillaa, jotka haluu pelastaa koko maailman muttei itteää? Jos sun päähän pamahtaa stereotypinen kuva mustahiuksisesta, totisesta, kädet arvilla olevasta henkilöstä, oot niin mettässä ku olla ja voi. Koska nää henkilöt kantaa kaiken niiden harteilla, ne kantaa myös naamiota ja viittaa. Naamio peittää sun kyyneleet ja avunhuudot keskellä ihmisjoukkoo, viitta peittää arvet ja sen henkisen selkärepun joka on täytetty itseinhon tiiliskivillä.

Camouflage is a way of life now. Koska kukaan ei ymmärrä, koska kukaan ei välitä, koska kukaan ei haluu auttaa, nää arvet on peitettävä heikkouden merkkeinä.

Sä et voi ikinä tietää millon sun eessä istuu täysin elämäänsä tyytyväinen henkilö ja millon täysin palasina oleva. Vaikka sun mieli olis kuinka romahtamassa ja liekeissä, se ei näy ulospäin.
Joskus ne rikkinäisimmät ihmiset todella on ulospäin niitä kaikkein ilosimpia, ja sillon on hirveen vaikee valita sanansa niin, et ei vahingossakaan loukkaa toista. Harmiton vitsi voi triggedoida toisen ihan äärirajoille. Nykyää kuulee paljon läppää tyylii "tapa ittes", joskus ei nii läpälläkää heitettyä. Yksittäinen tällänen kommentti ei koskaa aja tervettä ihmistä reunan yli, mut jolleen se voi olla viiminen niitti. Haluutko oikeesti bussissa näkemäs "kurjan tytönrääpäleen" hengen kontolles jos se oikeesti ottaaki vaaria sun neuvoista? Entä sen hiljasen pojan luokan nurkassa? Sä et koskaan, et koskaan, heitä "läppää" itsemurhasta tai viiltelystä, koska et voi ikinä tietää millanen vaikutus sun sanoillas on. Ootko koskaan miettiny, et se henkilö jota ilkut luokan kuullen lintsariks on voinu maata koko päivän itkien lattialla koska sillä on niin paha olo? Ootko koskaan miettiny, et se henkilö jonka arpia haukut, on voinu käydä läpi pienen elämänsä aikana enemmän ku sä tulisit ikinä kestämään?
Ei suurin osa meistä aattele tällästä, koska se ei oo omakohtasta. Silti se, ettet oo koskaan taivutellu kaverias laskemaan terää alas, se, ettet oo koskaan tuntenu sitä tunnetta ku kaikki romahtaa, se ei anna oikeutta olemaan ymmärtämättä.

Ku asiat paranee omalla kohalla, alkaa huomata kuinka sairaita ne omat ajatukset on ollu, kuinka moni asia täs ympäristössä on viel pielessä.
Pienet kilttiyden eleet voi oikeesti pelastaa jonkun päivän, ehkä jonku hengen. Mieti sitä.

Ihmiset on hyviä valehtelemaan. Hyviä valehtelemaan et kaikki on ok. Et matikankoe meni hyvin. Ne on myös hyviä saamaan jonku uskomaan et se on arvoton. Ohi juoksevalle lenkkeilijälle on helppo huutaa "läski" et sais kaverit nauramaa, mut ootko miettiny et se kyseinen lenkkeilijä tänä päivänä näännyttää itteää ja itkee ittensä unee?
Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kertoo näitä valheita ja ajaa toisensa epätoivon partaalle. Pian toi epätoivon kuilu täyttyy ja romahtaa alas. Vieden kauniin sielun toinen toisensa perään alas kadotuksee. Sielun, joka oli kauniimpi ku perhosen lento, kauniimpi ku maan tuoksu sateen jälkeen, kauniimpi ku syvänsininen meri myrskyn jälkee.
Mua raivostuttaa tää niin uskomattoman paljon. Maailmassa on liikaa kauneutta tuhottavaks. Mua raivostuttaa kuinka mun toinen toistaa kauniimmat ystävät vihaa itteää, koska joku ajattelmaton kusipää on kaks vuotta sitten huutanu jotaan mukahauskaa. Koska totuus on, et jokasessa ihmisessä täällä maapallolla on kauneutta ja oma tehtävänsä. Kukaa ei oo hyödytön, kukaa ei oo toivoton.

Vaikka olo aika ajoin tuntuis toivottomalta, kaikki voi oikeesti muuttua paremmaks. Koska jossaan täällä maailmassa on ihminen jolle tuut olemaan Kaikki. Jossaa täällä maailmassa on lähde, joka oottaa et peset kaiken sun tuskan ja taakan siinä pois. Älä häpee arpias, koska ne kertoo sun elämäntarinan. "Arvet, fyysisest tai henkiset, eivät ole koskaan rumia tai hävettäviä, sillä ne muistuttavat meitä siitä että sekään kipu ei tappanut". Voi, kuinka paljo haluisin pyyhkii jokasen ihmisen kyyneleet pois, riisuu sen taakan mitä ne on kantanu liian kauan. Jonaan päivänä toivon et ihmiselle olis itsestään selvää se, että  se yksilönä on arvokas. Että kukaan ei oo tilan hukkaa tässä maailmassa.

Ei kukaan meistä oo täydellinen, mut jokanen on omalla ainutlaatusella tavalla virheetön. Jokasessa on taistelutahtoa jonka se tuhkasta ja liekeistä kohoaminen vaatii. Ehkä sun viimesetki voimat menee nyrkkien kiinni puristamiseen, mut jossaan vaiheessa huomaat seisovas rystyset valkosina ja aiempaa vahvempana. Anna sen tuulen puhaltaa kaikki sun kyyneleet ja pahat ajatukset pois. Kauneus on niin paljo enemmän ku ulkoista pintaa. Onnellisuus on niin paljo enemmän ku seurapiirisäihkettä ja materiaa. Polje sitä jalkaa maahan, iske nyrkillä seinää jos siltä tuntuu. Koska jossaan vaiheessa sä tuut huomaamaan et oot polkenu ne muurit sun ympäriltä alas.